Go A

Junahan tosiaan oli pari tuntia myöhässä ja saavuin Jalgaoniin siinä kahen maissa yöllä. Juna-aseman pihalla ja odotushuoneessa nukku melkonen läjä ihmisiä, mut en sit päättäny asettua jonkun viereen pötköttelemään vaan lähin ettiin huonetta. Yks teenmyyjä siinä pihalla sano et tässä on lähellä paljon hotelleja, niinpä tallustelin ja kolkuttelin oville ja huutelin. Ekan majatalon portilla huusin ja rynkytin porttia nii kovaa ku tuohon aikaan kehtasin ja vaikka se ovimies nukku siinä näkösällä ni se ei värähtänykkää.

Liian hienon näkösiin paikkoihin en vaivautunu ees menemään. Yleensä jos hotellissa on lasiovi, ni en sinne mee ku se on todennäkösesti hintava. Majotuksesta pyrin tinkimään aina. Yleensä maksan 1,7-2,5 euroa per yö, tosin nyt menee yli kolme mut tää onki Goa. Kaikki hotellit joiden työntekijöihin sai yhteyden oli täynnä. Sit yks vissiinki koditon haahuilija tuli vastaan kadulla ku olin palaamassa juna-asemalle ja se viittoo eri suuntaan ja sanoo "hotel, hotel". Sit se opastaa mua siellä ja käytiin parin hotellin ovella mut neki oli täynnä. Kahestaan kuljettiin siel nukkuvan kaupungin kaduilla ja toisinaan tuli satunnaisia kulkijoita vastaan, sit se saatto mut takas rautatieasemalle ja annoin sille pienen palkkion opastuksesta. Oottelin sit ekan bussin lähtöä pari tuntia parin kanadalaisen naisen kanssa.

Kävin sit päivän levättyäni Elloran luolilla ja oli muute pikkasen siisti paikka. Yhestä kivestä oli hakattu kymmeniä koristeltuja luolia. Tosin ne pienemmät luolat vähän menetti hohtoaan ku menin ekana siihen isoimpaan, joka oli kyl huikee.

Nukuin siellä toista kertaa elämässäni dormitoryssa ja tapasin pari mielenkiintosta Japanilaista. Toinen oli ajanu moottoripyörällä sataviiskyttuhatta kilsaa! Kiertäny lähi-idässä, euroopassa ja afrikassa kaks ja puol vuotta. Sen toisen Japanilaisen näkökulma elämään oli aika hieno. Ku mun sandaali on alottanu pysäyttämättömän matkansa kohti jonkun torakan näkösen otuksen otuksen tuhoa ni se huudahti "No!", sit ku tää julmuus oli tapahtunu ni se sano et "Now I'm sad, it was living". Tuli jotenki saastanen olo siinä ku kävin heittään murskaantuneen otuksen parvekkeelta. Kummasti lisäs tän ötökän arvoa se et joku suri sen kuolemaa.

Junassa Mumbaihin meinas käyä vähä keljusti ku yhellä asemalla lähin rauhassa tallustelemaan kiskalle ostaan limsaa, enemmänki ajankuluksi ku et mulla ois tehny mieli. Usein ne junat pysähtyy asemalla ties kuinka kauan, mut ei tällä kertaa. Ku siinä ostin vielä jotain pasteijaa ni onneks huomasin et mun juna liikkuu jo turhan nopeaa. Yleensä ne kiihtyy hitaasti mut tää oli matkustajajuna ja melko äkkiä lähti. Ei jääny paljoa aikaa laskea vaihtorahoja ku pinkasin täyttä kyytiä junan perään joka oli jo menny kokonaan mun ohi siinä vaiheessa. Sain sen sit nipin napin kiinni ja loikkasin vauheista kyytiin. Mietin siinä omaa vaunua ettiessäni sydämen hakatessa et parempi olla hyvänmakunen pasteija.

Mumbaissa mulla oli aikaa joku kymmenen tuntia ennen seuraavan junan lähtöä. Aloin sit tappaan aikaa iha urakalla ja kävelin rantatietä ja istuskelin rannalla ja kävin akvaariossa ja pällistelin tovin krikettipeliäki ja sit menin syömään ja siinäki vierähti tovi. Mun juna lähti jostai hevonkuusen asemalta, jonne kesti kuulemma puoltoista tuntia autolla. Oon sit näköjään kykenemätön hahmottamaan niinkin etäistä tulevaisuutta ku kahden tunnin päästä. Ku otin taksin ni kappas, pelivaraa oli jääny jopa jokunen minuutti. Ku väkeä on muutaman suomen verran ni melkoset liikenneruuhkatki tää popula saa aikaseks. Välillä sit madeltiin ja naputeltiin hermostuneesti sormia, sit toisinaan kaahataan niinku Voldemort jahtais meitä, ohiteltiin joskus penkan puolelta ja mistä välistä vaan mahtu. Oltiin sit siellä asemalla joku vartti myöhässä ja ekaa kertaa elämässäni olin ilonen et juna oli myöhässä. Yli kaks tuntia.

Olin sit pari päivää Calangut beachilla ja se on luultavasti sellanen niinku aika monet suositut rantalomakohteet, eli rantaviiva täpötäynnä aurinkotuoleja ja ravintoloita/baareja vieri vieressä ja kadut täynnä kaikkea mahollista turistituotetta ja matkamuistoa. Vuokrasin sieltä yhen huoneen talosta, joka oli tyhjä, joten mulla oli oma talo. Ei huono diili siihen nähden et halvimmat hotellihuoneet sillä alueella oli neljästäsadasta rupiasta ylöspäin ja mä maksoin kolmesataa(=5e) talosta. Mulla oli oma keittiöki jossa tosin haisi vähän turhan paljon moottoripyörältä, johtuen todennäkösesti hyvin pitkälti siitä, että siellä oli semmonen.

Nyt oon Palolem beachilla. Ollu jo niin monta päivää et en muista montako, vaikkei sen välttämättä tarvi kovin montaa olla. Noin viisi. Kattoo ny kauanko täs viihtyy.

Oho! Taas on kulutettu tunti täst päivästä.