Meinasin kirjottaa otsikkoon "nain", mutta aan pilkkujen puuttuessa en sittenkaan.

Oon nähny aika monta mieleenpainuvaa juttua. Just äsken näin kehitysvammasen apinan. Tai mikäpä apinatohtori mie oon mut ainaki se oli jotenki sairas, se liikku tosi epävarmasti ja katteli muutenki maailmaa silleen WHAAT. Sen äiti sai vahtia sitä aika tarkkaan eikä se oikeen ite liikkunu mihinkään vaa roikku vaan äitin mahassa. Jotenki tuntu et sen äiti vähän häpes sitä ku se näki miten tuijotin sitä ni tempas pikkusen mukaan ja lähti meneen.

Eilen näin itteni roikkumassa tuiman sonnin sarvesta jonka se tökkäs mun perstaskuun. Oli hetken melkonen mitäihmettä -olo ku joku nostaa mua housuista ku olin ostamassa  keksejä. Ei se ollu milläskää siitä et yks hoikka lapinmies roikkuu sen sarvesta vaa siinä se möllötti muina sonneina ja katteli tuimana sitä kioskia. Kuhan olin kiskonu itteni irti ni se kiskajäbä anto sille pari korppua jotka syötin sille ja ostin keksini ja lähin naureskellen kämpille.

Sit näin kuolevan lehmän. Aika karu näky ku lehmä vaa oikoo raajojaan tuskasen näkösenä ja kärpäset parveilee ympärillä. Mut pyhää elukkaa ei vissiin saa tappaa.

Jiihaa! Tuli sähköt! Ne on poissa yleensä joka päivä monta tuntia. Toisinaan tuskastuttaa ku ei tuuletin pyöri ja tääl on nii kuuma, vaikka onki jo ”talvi” aluillaan.

Tänään tossa lähimmällä kadulla tuli vastaa autoriksa eli kolmipyöränen mopo ja siinä oli kaheksan ihmistä kyydissä. No siinä nyt ei vielä oo mitään kovin erityistä, on niitä joskus täydempäänkin ahdettuina. Itekki oon kerran menny 18-päällä, mut se oli kyl moottoripyörä eikä mopo. Mut se erikoinen juttu tässä kyseisessä riksassa oli se, et yks niistä kaheksasta ihmisestä oli kuollu. Siinä se pötkötti katolle sidottuna nätissä paketissa. Oli ilmeisesti viimesellä matkalla tohon burning ghatille joka on tästä mun mestasta alle sadan metrin päässä.

Asustelen siis tällä hetkellä Varanasissa Intiassa ja aloin näköjään kirjottaan blogia. Maksan kohta kuukauden vuokran (55€) eli oon täs ainakin kuukauden verran. Oon vuokrannu yksityisen perheen yläkerrasta huoneen ja oon tällä hetkellä ainut vieras täällä. Eihän tää mikään lukaali oo, mut ihan kohtuu kokonen huone, eli mahtuu muutanki ku sänky. Uus maalikerros seinille ei toki ois pahitteeksi ja lattiaki kaipais sementtipaikkoja muutamaan kohtaan ja jokasta lamppua saa vähän koputella et se palaa mut mitäs pienistä. Onpaha ainaki valosa huone ja tavallaan myös rauhaisa, vaikka lähin naapuri onki kahen metrin päässä ja muutenki tästä näkyy kolmen ilmansuunnan naapurit. On tos ikkunan alla kohtalaisen kokonen puutarhaki ja täs ikkunan tasalla puu missä apinat usein rellestää ja on siinä jotai lintujaki joskus. Nyt meni taas sähköt. Onneks vaan jokuseksi minuutiksi tällä kertaa.

Kissa nuolas mun isovarvasta. Siihen on hyvä lopettaa.